Päätin taluttaa Beedan eilen kentälle, koska se on nykyään niin säikky ja säpsy maastossa, varinkin autojen kanssa. Matkalla se kerkesikin hyppiä ojiin ja autojen päälle ja vaikka mitä. En ymmärrä miksi se pelkää niitä nykyään? Se on siis ennen sietänyt kaiken, autot, rekat, moottorikelkat, traktorit, mopot ja KAIKKI. Nykyään tavan henkilöautostakin saa hirveän slaagin. Täytyy totuttaa se uudestaan autoihin :)
Ratsastaessa Beeda oli aluksi tosi jännittynyt, se vain juoksi alta pois ja ei kuunnellut pidätteitä eikä pohkeita, en kuitenkaan antanut periksi vaan kärsivällisesti tein voltteja ja asettelin ja vaihtelin suuntaa jotta sille tulisi tekemistä. Pian se alkoikin toimia, ja toimi sitten kuin unelma! Se oli laukassa todella tasainen ja rento, sen korvat eivät olleet luimussa, ja se kulki mielellään eteenpäin. Lopuksi menin vielä ravia perusistunnassa kahdeksikkoa. Se meni kyllä niin hyvin! Tasainen muoto säilyi myös suunnanvaihdoissa. Välillä se tosin painuu luotiviivan taakse, mutta sieltä se nousee kunhan saa massaa alkaa kantaa itseään. Beeda sai PAAAAALJON rapsutuksia ja pusuja <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti