Tämä blogi lopettaa toimintansa. Siirtykää jatkossa lukemaan Beedan ja Kertun kuulumisia osoitteeseen:
LAEPIN ELÄMÄÄ
kiitos lukijoille, liittykää rohkeasti tuon uuden vanhan blogin kuulumisia seurailemaan :)
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Ihme beeda...
Se on kyllä niin ihmeellinen aina välillä, etten tiedä mikä sitä vaivaa? Ehkä se on vain omalaatuinen, niinkuin omistajansakin ;)
B on siis välillä AIVAN KAMALA, ja välillä TÄYDELLINEN. Vastakohdat toisilleen, eikö? Se ei ole koskaan normaali, vaan se on joko hirviö tai enkeli, laiska tai kuuma, huono tai hyvä tai jotain muita adjektiiveja, jotka ovat TÄYSIN vastakohdan toisilleen. Nyt se on ollut kaksi päivää hyvä, tai itseasiassa täydellinen. Se on liikkunut eteen, pysynyt käsissä ja ollut herkkä ja kuuliainen avuille. Tänään sain ratsastettua sen esteelle ilman hirveetä pomppulinna -showta.
Ja arvatkaapas mitä, Beeda teki tänään elämänsä ensimmäisen laukanvaihdon askeleessa, en ollut koskaan edes kokeillut sitä, ja ajattelin vain kokeilla. Se teki sen kuin ammattilainen! Tosin se hypähti ilmaan aivan kuin olisi ylittänyt esteen, mutta väliäkös tuolla? Tamma pukitti tänään myös pariin otteeseen, mutta ne olivat puhtaasti ilopukkeja, eli minun ei tarvitse olla huolissani onko satula sopiva tai hevonen kipeä.
Meidän piti mennä kisoihin perjantaina, mutta päätin jättää lähtemättä koska luokkia siellä ei olisi ollut kun korkein 90cm, ja en jaksa lähteä viime kisojen 110cm 3. sijan jälkeen harjoituskisoihin hyppäämään pikkuluokkaa, kun koen sen olevan jotenkin epäreilua muille ratsukoille, kun ollaan menestytty korkeammissakin luokissa. Kertulla aion kyllä lähteä :)
B on siis välillä AIVAN KAMALA, ja välillä TÄYDELLINEN. Vastakohdat toisilleen, eikö? Se ei ole koskaan normaali, vaan se on joko hirviö tai enkeli, laiska tai kuuma, huono tai hyvä tai jotain muita adjektiiveja, jotka ovat TÄYSIN vastakohdan toisilleen. Nyt se on ollut kaksi päivää hyvä, tai itseasiassa täydellinen. Se on liikkunut eteen, pysynyt käsissä ja ollut herkkä ja kuuliainen avuille. Tänään sain ratsastettua sen esteelle ilman hirveetä pomppulinna -showta.
Ja arvatkaapas mitä, Beeda teki tänään elämänsä ensimmäisen laukanvaihdon askeleessa, en ollut koskaan edes kokeillut sitä, ja ajattelin vain kokeilla. Se teki sen kuin ammattilainen! Tosin se hypähti ilmaan aivan kuin olisi ylittänyt esteen, mutta väliäkös tuolla? Tamma pukitti tänään myös pariin otteeseen, mutta ne olivat puhtaasti ilopukkeja, eli minun ei tarvitse olla huolissani onko satula sopiva tai hevonen kipeä.
Meidän piti mennä kisoihin perjantaina, mutta päätin jättää lähtemättä koska luokkia siellä ei olisi ollut kun korkein 90cm, ja en jaksa lähteä viime kisojen 110cm 3. sijan jälkeen harjoituskisoihin hyppäämään pikkuluokkaa, kun koen sen olevan jotenkin epäreilua muille ratsukoille, kun ollaan menestytty korkeammissakin luokissa. Kertulla aion kyllä lähteä :)
maanantai 13. kesäkuuta 2011
motivaatiosta
Ajattelin näin yöllä antaa teille pienen mietteen, tai itseasiassa minulle ainakin miete on suuri, sillä kyse on MOTIVAATIOSTA.
Mistä sitä motivaatiota saisi lisää? Miten sen voisi pitää aina samana ja tasaisena? Minne se välillä katoaa? Jaa a, näihinpä kysymyksiin voimme pohtiakkin hieman vastauksia... kerron asian nyt omasta näkökulmastani, älkää ottako loukkauksena jos olette eri mieltä.
Itse saan motivaatiota jos joku asia onnistuu erikoisen hyvin, tai saan esim. uuden hevostavaran(joo uskokaa tai älkää :D). Joku pienikin asia saa motivaation korkealle hetkeksi. Monesti jos jaksan panostaa hevoseen, laittamalla vaikka saman väriset pintelit, kuin satulahuopakin on, niin saan kauhean vimman ratsastaa niin hyvin kuin osaan, ja panostamaan täysillä juuri siihen ratsastuskertaan. Joskus jonkun videon katsominen, tai hevosiin liittyvän keskustelun ansiosta motivaatio kasvaa. Sitä kasvattaa myös toki ystävät ja perhe. Välillä saan semmoisen innon puuskahduksen että suunnittelen elämääni kauas, ja tavoitteet korkealle. Mutta miksi nämä suunnitelmat eivät onnistukaan ikinä?
Motivaation pitäminen samana ja tasaisena on vaikeaa, ainakin minulle. Motivaatio on helppo pitää nollassa, mutta 100% motivaatioon vaaditaan jo paljon. En tiedä voiko taitoa ylläpitää motivaatiota parantaa? Voisihan sitä kokeilla, eihän siinä ainakaan mitään menetä. Auttaisikohan se, että joka päivä vain nostaisi kissan pöydälle, koittaisi ratsastaa mahdollisimman hyvin, ja oppisi tiedostamaan ja seuraamaan omia virheitä ratsastuksessa ja kiinnittämään huomiota esimerkiksi istuntaan. Tottakai, kun näin tekee niin kehittyy, ja auttaakohan se tasainen kehittyminen lisäämään motivaatiota? Ainakin uskoisin näin :)
Enää vain yksi miete, miksi, miten tai minne se motivaatio sitten katoaa? Tähän on melko helppo vastata, sillä useimmiten se katoaa epäonnistumisista. Olen huomannut, että jos vapaa-ajalla joku juttu mättää, niin homma kusee myös ratsastaessa. Kai sitä motivaatiota latistaa myös se tunne, ettei kehity ollenkaan. Kehitystä kun ei huomaa muutoin kuin muistelemalla menneitä, ja mä oon ainakin semmonen häkäperse etten mä niitä oikein muistele milloinkaan. Ehkäpä myös huono sää, kuten sade tai kylmyys lannistaa jaksamaan harrastuksen parissa, tai miksei meillä nuorilla murrosiästä johtuva mielialavaihtelukin.
Pientä pohdintaa, hankala saada kysymyksille vastauksia mutta tämmöinen tuli tänään mieleen, joten päätin kirjoittaa sen teidän luettavaksi :) Lisätkää kommentteja tai omia mielipiteitä!
Mistä sitä motivaatiota saisi lisää? Miten sen voisi pitää aina samana ja tasaisena? Minne se välillä katoaa? Jaa a, näihinpä kysymyksiin voimme pohtiakkin hieman vastauksia... kerron asian nyt omasta näkökulmastani, älkää ottako loukkauksena jos olette eri mieltä.
Itse saan motivaatiota jos joku asia onnistuu erikoisen hyvin, tai saan esim. uuden hevostavaran(joo uskokaa tai älkää :D). Joku pienikin asia saa motivaation korkealle hetkeksi. Monesti jos jaksan panostaa hevoseen, laittamalla vaikka saman väriset pintelit, kuin satulahuopakin on, niin saan kauhean vimman ratsastaa niin hyvin kuin osaan, ja panostamaan täysillä juuri siihen ratsastuskertaan. Joskus jonkun videon katsominen, tai hevosiin liittyvän keskustelun ansiosta motivaatio kasvaa. Sitä kasvattaa myös toki ystävät ja perhe. Välillä saan semmoisen innon puuskahduksen että suunnittelen elämääni kauas, ja tavoitteet korkealle. Mutta miksi nämä suunnitelmat eivät onnistukaan ikinä?
Motivaation pitäminen samana ja tasaisena on vaikeaa, ainakin minulle. Motivaatio on helppo pitää nollassa, mutta 100% motivaatioon vaaditaan jo paljon. En tiedä voiko taitoa ylläpitää motivaatiota parantaa? Voisihan sitä kokeilla, eihän siinä ainakaan mitään menetä. Auttaisikohan se, että joka päivä vain nostaisi kissan pöydälle, koittaisi ratsastaa mahdollisimman hyvin, ja oppisi tiedostamaan ja seuraamaan omia virheitä ratsastuksessa ja kiinnittämään huomiota esimerkiksi istuntaan. Tottakai, kun näin tekee niin kehittyy, ja auttaakohan se tasainen kehittyminen lisäämään motivaatiota? Ainakin uskoisin näin :)
Enää vain yksi miete, miksi, miten tai minne se motivaatio sitten katoaa? Tähän on melko helppo vastata, sillä useimmiten se katoaa epäonnistumisista. Olen huomannut, että jos vapaa-ajalla joku juttu mättää, niin homma kusee myös ratsastaessa. Kai sitä motivaatiota latistaa myös se tunne, ettei kehity ollenkaan. Kehitystä kun ei huomaa muutoin kuin muistelemalla menneitä, ja mä oon ainakin semmonen häkäperse etten mä niitä oikein muistele milloinkaan. Ehkäpä myös huono sää, kuten sade tai kylmyys lannistaa jaksamaan harrastuksen parissa, tai miksei meillä nuorilla murrosiästä johtuva mielialavaihtelukin.
Pientä pohdintaa, hankala saada kysymyksille vastauksia mutta tämmöinen tuli tänään mieleen, joten päätin kirjoittaa sen teidän luettavaksi :) Lisätkää kommentteja tai omia mielipiteitä!
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
TOIVEPOSTAUKSIA?
En keksi mitään aihetta blogille, niin kertokaa te? Kommentoikaa toivepostauksia, lupaan toteuttaa kaikkien toiveet :)
Toiveet voivat liittyä minuun, beedaan, kerttuun tai ihan mihin vain, paitsi ystävistäni ja perheestäni en julkisesti kerro.
ANTAA PALAA, odottelen innolla ;)
Toiveet voivat liittyä minuun, beedaan, kerttuun tai ihan mihin vain, paitsi ystävistäni ja perheestäni en julkisesti kerro.
ANTAA PALAA, odottelen innolla ;)
tiistai 10. toukokuuta 2011
eikä :D
Luin kaikki mun postaukset, ja heti ekassa oli virhe... Eli en siis täytyä 17 vaan 18 vuotta! :) Olen siis nyt 17, aivan kohta 18. Pakko oli korjata, sit syksyllä kaikki tulee hirmusiin synttärikemuihin? ;)
kellä onni on sen polttakoon
Heippa! En ookkaan kirjottanut taas pitkään aikaan... On ollut niin paljon ajatuksia päässä mistä kirjottaisin, mutten silti ole saanut aikaiseksi. Enkä vieläkään tiedä mitä kirjottaisin, mutta aloitanpa vaikka meidän uudesta hevosesta.
Äitini osti meille vielä yhden hevosen, joltain kaveriltansa jonkun lv-tamman. Olikohan se nyt 10v? En tiedä, mutta se on varmaan vaan äidin maastopollena + että mä haluan nyt sit kokeilla sitä että mihinkä näistä lämppäreistä oikein on. Nytkö minäkin muutuin osaamattomaksi pikkutytöksi kuka ei ymmärrä hevosista mitään kun sain lämppärin? ;)
Sitten... Beeda etsii taas kerran halpaa laidunpaikkaa tai ylläpitokotia tai jotain... En tiedä miten tän nyt enää selittäisi, mutten vain kestä katsoa koko hevosta. Tuolla se seisoo pihalla ja joka ikinen ilta tupakkaa poltellessani katselen sitä ja mietin että mitä sen kanssa teen, ja tulen siihen tulokseen etten koskekkaan koko eläimeen. Olen kolmen viikon aikana tasan kerran käynyt sitä irtohypyttämässä, ja ratsastelin ilman satulaa ja suitsia. Toisaalta olisin paljon paremmalla mielellä jos joku antaisi sille mitä se tarvitsee (aikaa ja ymmärrystä), mutta toisaalta haluaisin sen antaa seistä tuossa ikkunan alla, niin voin ainakin olla varma että se voi hyvin.. Vai voiko se sittenkään hyvin, hevonen joka on tottunut liikkumaan paljon, kun nyt vain seisoo kivikkoisessa tarhassa? Noh, kunpa joku tulisi ja ottaisi sen, tekisi siitä itsellensä hyvän hevosen. Omistuksellisesti en sitä pois enää kenellekkään anna, jos joskus mitään ratkaisua ei löydy niin menkööt kuoppaan, kiertoon en noin herkkää hevosta halua.
Vielä olisi jäljellä Kerttu. Siitä ei ole kuin hyvää sanottavaa. Se on kehittynyt ihan huimasti. Aivan uskomaton ikäisekseen, siis oikeasti käsittämätön. Kirjoittelen Kepasta joskus enemmän, lisään tähän nyt vain pari kuvaa :)
Äitini osti meille vielä yhden hevosen, joltain kaveriltansa jonkun lv-tamman. Olikohan se nyt 10v? En tiedä, mutta se on varmaan vaan äidin maastopollena + että mä haluan nyt sit kokeilla sitä että mihinkä näistä lämppäreistä oikein on. Nytkö minäkin muutuin osaamattomaksi pikkutytöksi kuka ei ymmärrä hevosista mitään kun sain lämppärin? ;)
Sitten... Beeda etsii taas kerran halpaa laidunpaikkaa tai ylläpitokotia tai jotain... En tiedä miten tän nyt enää selittäisi, mutten vain kestä katsoa koko hevosta. Tuolla se seisoo pihalla ja joka ikinen ilta tupakkaa poltellessani katselen sitä ja mietin että mitä sen kanssa teen, ja tulen siihen tulokseen etten koskekkaan koko eläimeen. Olen kolmen viikon aikana tasan kerran käynyt sitä irtohypyttämässä, ja ratsastelin ilman satulaa ja suitsia. Toisaalta olisin paljon paremmalla mielellä jos joku antaisi sille mitä se tarvitsee (aikaa ja ymmärrystä), mutta toisaalta haluaisin sen antaa seistä tuossa ikkunan alla, niin voin ainakin olla varma että se voi hyvin.. Vai voiko se sittenkään hyvin, hevonen joka on tottunut liikkumaan paljon, kun nyt vain seisoo kivikkoisessa tarhassa? Noh, kunpa joku tulisi ja ottaisi sen, tekisi siitä itsellensä hyvän hevosen. Omistuksellisesti en sitä pois enää kenellekkään anna, jos joskus mitään ratkaisua ei löydy niin menkööt kuoppaan, kiertoon en noin herkkää hevosta halua.
Vielä olisi jäljellä Kerttu. Siitä ei ole kuin hyvää sanottavaa. Se on kehittynyt ihan huimasti. Aivan uskomaton ikäisekseen, siis oikeasti käsittämätön. Kirjoittelen Kepasta joskus enemmän, lisään tähän nyt vain pari kuvaa :)
tiistai 26. huhtikuuta 2011
kaikki on uutta ja samalla vanhaa
Olin viikonloppuna Sata-Hämeen ratsastuskoulun järjestämissä seurakisoissa, menin Kertulla 50cm, Jussilla 80cm ja Beedalla 100cm. Jostain kumman syystä onnistuin rehailemaan kaikki tulokset hylätyiksi :D Kerttu jäi pohkeen taakse, ja pelkäsi joka asiaa... Se kielti siis ulos :) Jussi meni kahdesta esteestä ohi, kun se lähti vaan jyräämään, mutta sain sen kyllä hyvin molemmista kerroista rangaistua, ja pääsin kuitenkin hankalatkin esteet yli. Se tuli kerran yhden okserin sekaan, kun meinas vetää ohi, mutta kiskaisinkin nopeasti tolppien väliin ja potkaisin. Mutta onneksi ei kaaduttu :) Beeda olikin sitten aivan täysi fiasko! Tajusin vasta illalla, että olin unohtanut Jussin & Kertun ratsastuksen jäljiltä kannukset jalkaan... Se ei olisi silti saanut käyttäytyä noin tyhmästi. Se ei ollut millään avuilla, pukitteli ja keuli minkä kerkesi, ja loppujenlopuksi se juoksi ulos maneesista, eikä millään meinannut suostua menemään takaisin sinne. Sain kuitenkin hypätä radan loppuun, ja estevirheiltä puhdas rata, mutta maneesista poistumisen takia suoritus tietenkin hylättiin... Ai että suututti...
Olin kisojen jälkeen aika pettynyt. Olen kuitenkin Kertun & Jussin suorituksiin tyytyväinen. Kerttu ei ''pöllöillyt'' vaikka tilanne oli uusi ja pelottava, se vain pelkäsi täristen.. Jussi oli taas muuten oikein hieno poni! Se teki verkassa upeita hyppyjä, ja radallakin suurimmaksi osaksi oli ihan hyvän tuntuinen :)
Beeda jäi nyt kesälomalle. Otan sen ehkä syksyllä takaisin käyttöön, Rosa joka meni kisoissa Beedalla 50cm, saa sillä ratsastaa ja kisata mielensä mukaan, mutta mä tarvitsen nyt Beedattoman loman, enkä kuitenkaan aio myydä tai antaa sitä ylläpitoon. Se pääsee kesäksi äidin työkaverin hevosen kanssa laitumille, ja nyt alkukesän se voi harrastaa uimista, kun täältä löytyy myös tuo hevosten uittoallas :P
En ole muuten tainnut Jussia teille esitelläkkään? Eli Jussin oikea nimi on Justus, ja se on vähän alle 140cm korkea valkoinen ja pörröinen poniruuna :) Jussi on 10-vuotias. Sillä on tapana kieltää (tai itseasiassa mennä esteistä ohi). Ratsastan sitä, koska se on Rosalle liian hankala esteillä. Alan kilpailemaan Jussilla, ja tarkoituksena on mennä sillä kenttäkisoihinkin kesällä :) Alla on jussista pieni videopätkä.
Olin kisojen jälkeen aika pettynyt. Olen kuitenkin Kertun & Jussin suorituksiin tyytyväinen. Kerttu ei ''pöllöillyt'' vaikka tilanne oli uusi ja pelottava, se vain pelkäsi täristen.. Jussi oli taas muuten oikein hieno poni! Se teki verkassa upeita hyppyjä, ja radallakin suurimmaksi osaksi oli ihan hyvän tuntuinen :)
Beeda jäi nyt kesälomalle. Otan sen ehkä syksyllä takaisin käyttöön, Rosa joka meni kisoissa Beedalla 50cm, saa sillä ratsastaa ja kisata mielensä mukaan, mutta mä tarvitsen nyt Beedattoman loman, enkä kuitenkaan aio myydä tai antaa sitä ylläpitoon. Se pääsee kesäksi äidin työkaverin hevosen kanssa laitumille, ja nyt alkukesän se voi harrastaa uimista, kun täältä löytyy myös tuo hevosten uittoallas :P
En ole muuten tainnut Jussia teille esitelläkkään? Eli Jussin oikea nimi on Justus, ja se on vähän alle 140cm korkea valkoinen ja pörröinen poniruuna :) Jussi on 10-vuotias. Sillä on tapana kieltää (tai itseasiassa mennä esteistä ohi). Ratsastan sitä, koska se on Rosalle liian hankala esteillä. Alan kilpailemaan Jussilla, ja tarkoituksena on mennä sillä kenttäkisoihinkin kesällä :) Alla on jussista pieni videopätkä.
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Kerttua ja vähän Beedaakin
Kerron nyt siis enemmän Kertusta, kun olen siihen nyt kaksi päivää tutustunut ja sitä ratsastellut. Kerttu on luonteeltaan tosi tammamainen, se on aina äkäinen jostain asiasta, ja sillä ei ole kovin hyvää huumorintajua. Ratsastaessa se on halutessaan todella miellyttävä, mutta taas kun sitä ei huvita, niin edes eteenpäin meneminen ei tule kuuloonkaan! Kerttu ei siis missään nimessä ole laiska, se on tosi hyvä pohkeelle ja miellyttävä suusta, kun sille tulee sen tammamainen kiukkupuuskahdus, niin se kilttinä tyttönä jää keskelle kenttää seisomaan, luimistelee ja takoo maata sen näköisenä että ''nyt ämmä vittuun sieltä mun selästä' =D Mutta positiivista on se, että tiedän sen tasoittuvan iän myötä, sekä sillä että sillä on nyt yksi tomera ihminen käsittelemässä :) Kertusta näät videon täältä.
Beedan kanssa olin tänään aluevalmennuksissa. Minusta se ei mennyt hyvin, mutta valmentaja ja Anna kehuivat kyllä kovasti. Huomenna on kuitenkin uusi valmennus, ja täytyy siellä panostaa mukaan taas täysillä, jotta saisi olla edes itseensä tyytyväinen!
Beedan kanssa olin tänään aluevalmennuksissa. Minusta se ei mennyt hyvin, mutta valmentaja ja Anna kehuivat kyllä kovasti. Huomenna on kuitenkin uusi valmennus, ja täytyy siellä panostaa mukaan taas täysillä, jotta saisi olla edes itseensä tyytyväinen!
perjantai 15. huhtikuuta 2011
Paljon on taas kerennyt tapahtua...
Varoituksen sana, tästä postauksesta tulee PITKÄ
Enpä ole kirjoitellut pitkään aikaan, mutta on minulla siihen syykin... meillä on mennyt Beedan kanssa niin huonosti, etten ole oikein löytänyt syytä kirjoittaa. Beeda on tullut jostain syystä TODELLA säikyksi ja varautuneeksi, ja meillä on ollut ongelmia vetopaniikin kanssa tallissa, ja autojen kanssa matkalla kentälle.
Yhtenä päivänä minulta meni kolmet päitset rikki alle vartissa. Se ei saa paniikinomaista vetopaniikkia, vain se vaan niinkuin repii itsensä irti ja lähtee ''elvistelemään'' pihalle orien eteen. Voi olla, että sen pään on sekoittanut myös se että tallilla on monta oria.
Samana päivänä oltiin menossa kentälle, vettä satoi ihan kaatamalla, eikä minulla ollut vedenpitävää takkia mukana joten olin valmiiksi jo pahalla päällä, oltiin melkein jo kentällä, kunnes tuli auto vastaan ja Beeda vetää mut nurin siihen tielle ja karkaa (riimunnarun lukko antoi periksi). Soitin sitten hädissäni kaikille että mitä vittua minä teen, ja sitten onneksi tallinomistaja soitti Beedan olleen kotona. No, eihän siinä muuta kuin tossua toisen eteen ja kaatosateessa kävellen kotiin...
Sen jälkeen ajattelin juoksuttaa sitä vielä, menin sen tarhaan (tarpeeksi hyvä pohja juoksuttamiseen) niin eikös se sitten vain kisko mua ympäri tarhaa. Tässä vaiheessa olin jo ihan valmis lähtemään kotiin peiton alle nukkumaan. Sitten huomasin että se ontuu, ja että sen poski ja suupieli on aivan veressä.
Tallissa huomasin, että Beedan kielessä on haava, ja siitä oli tullut niin paljon verta että sitä oli kuolan mukana lentänyt kaikkialle. Onneksi haava ei ollut paha, ja jalassakaan ei näyttänyt olevan mitään kummempaa. Annoin siis Beedan vain olla ja menin kotiin miettimään ratkaisua näihin ongelmiin.
Viikko sitten perjantaina lähdin Beedan kanssa käymään Varkaudessa, koska sunnuntaina olisi meidän entisellä kotitallilla kisat. Beeda meni hyvin traileriin ja matkusti nätisti.
Olin samana perjantaina valmennuksessa joka meni TODELLA hyvin. Beeda liikkui eteen, muttei ollut villi, ei pukitellut tai rehaillut mitään muutakaan tyhmää. Hypättiin ehkä metrin rata, jossa oli n. 10 estettä.
Sunnuntain kisat meni oikein mallikkaasti. Metrissä se kuskas mua ympäri maneesia, ja en oikein saanut kontrollia, sarjan b osa tippui, mutta olin kokonaisuuteen todella tyytyväinene. Kympissä tippui uusinnassa yksi este, mutta sijoituttiin kumminkin neljänneksi. Videon näkee TÄSTÄ
L
Enpä ole kirjoitellut pitkään aikaan, mutta on minulla siihen syykin... meillä on mennyt Beedan kanssa niin huonosti, etten ole oikein löytänyt syytä kirjoittaa. Beeda on tullut jostain syystä TODELLA säikyksi ja varautuneeksi, ja meillä on ollut ongelmia vetopaniikin kanssa tallissa, ja autojen kanssa matkalla kentälle.
Yhtenä päivänä minulta meni kolmet päitset rikki alle vartissa. Se ei saa paniikinomaista vetopaniikkia, vain se vaan niinkuin repii itsensä irti ja lähtee ''elvistelemään'' pihalle orien eteen. Voi olla, että sen pään on sekoittanut myös se että tallilla on monta oria.
Samana päivänä oltiin menossa kentälle, vettä satoi ihan kaatamalla, eikä minulla ollut vedenpitävää takkia mukana joten olin valmiiksi jo pahalla päällä, oltiin melkein jo kentällä, kunnes tuli auto vastaan ja Beeda vetää mut nurin siihen tielle ja karkaa (riimunnarun lukko antoi periksi). Soitin sitten hädissäni kaikille että mitä vittua minä teen, ja sitten onneksi tallinomistaja soitti Beedan olleen kotona. No, eihän siinä muuta kuin tossua toisen eteen ja kaatosateessa kävellen kotiin...
Sen jälkeen ajattelin juoksuttaa sitä vielä, menin sen tarhaan (tarpeeksi hyvä pohja juoksuttamiseen) niin eikös se sitten vain kisko mua ympäri tarhaa. Tässä vaiheessa olin jo ihan valmis lähtemään kotiin peiton alle nukkumaan. Sitten huomasin että se ontuu, ja että sen poski ja suupieli on aivan veressä.
Tallissa huomasin, että Beedan kielessä on haava, ja siitä oli tullut niin paljon verta että sitä oli kuolan mukana lentänyt kaikkialle. Onneksi haava ei ollut paha, ja jalassakaan ei näyttänyt olevan mitään kummempaa. Annoin siis Beedan vain olla ja menin kotiin miettimään ratkaisua näihin ongelmiin.
Viikko sitten perjantaina lähdin Beedan kanssa käymään Varkaudessa, koska sunnuntaina olisi meidän entisellä kotitallilla kisat. Beeda meni hyvin traileriin ja matkusti nätisti.
Olin samana perjantaina valmennuksessa joka meni TODELLA hyvin. Beeda liikkui eteen, muttei ollut villi, ei pukitellut tai rehaillut mitään muutakaan tyhmää. Hypättiin ehkä metrin rata, jossa oli n. 10 estettä.
Sunnuntain kisat meni oikein mallikkaasti. Metrissä se kuskas mua ympäri maneesia, ja en oikein saanut kontrollia, sarjan b osa tippui, mutta olin kokonaisuuteen todella tyytyväinene. Kympissä tippui uusinnassa yksi este, mutta sijoituttiin kumminkin neljänneksi. Videon näkee TÄSTÄ
L
Eilen olin Mia Kytölän pitämässä hevostaito -kurssilla Beedan kanssa. Harjoiteltiin luottamus ja kunnioitus juttuja, ja Beeda oli kyllä oikein hyvä. Opin paljon uusia tekniikoita, mitä sen kanssa kannattaa käyttää. Tästä on hyvä jatkaa :)
Minulle tuli myös uusi hevonen ratsastettavaksi ja kisattavaksi. Kerttu on oikealta nimeltään Cordelia Priz, ja se on syntynyt 2007, eli täyttää nyt neljä vuotta. Kertun isä on Liberty Life, ja emä Mormonka. Kertun suvussa on täysiveristä, holsteinia, puoliveristä sekä olgenbugia. Eilisen käsittelyn perusteella kerttu on melko haastava tapaus, se on aika äkäinen hoitaessa, ja jos sitä komentaa niin se tarjoaa vain kaviota. Sen kanssa saadaan siis tehdä paljon töitä, mutta uskon että siitä tulee ihan kiva. Katsotaan, miten tänään käy kun lähden ratsastamaan, ajattelin ottaa ihan kypärän ja turvaliivin, sekä satulaan kaukukahvan :D Olen nähnyt siitä pari videota, ja se näyttää aika riehakkaalta tapaukselta. Katsotaan, minne asti sen kanssa päästään. Se ei ole kovinkaan hyvin koulutettu, mutta siitä se kehittyy kokoajan lisää.
Tallinomistaja soitti, että Beedalta on TAAS yksi kenkä irti... Mutta onneksi kengittäjä on tulossa kengittämään Petran poneja just tänään, joten taidan lyöttäytyä ikäänkuin vahingossa irtokengän ja hevosen kanssa mukaan ;)
Kirjoittelen lisää Kertusta, kunhan olen tutustunut siihen ja ratsastanut sitä tänään :)
perjantai 1. huhtikuuta 2011
Kuulumisia pitkästä aikaa
Tässä välissä on kerennyt tapahtua taas vaikka mitä... Beeda oli kärryjen kanssa ojassa kylellään, kun se säikähti ja lähti ihan hullua vauhtia pinkomaan. Mutta onneksi sille ei tullut kuin pari naarmua poskeen.
Toissapäivänä olin kouluvalmennuksessa, se meni taas todella hyvin. Me ei kyllä vieläkään laukattu, mutta kaipa tää käynti & ravi jakso tekee ihan hyvää, toivottavasti. Tehtiin vähän väistöjä, ja koiteltiin taivutella sitä ihan kunnolla. Lopuksi se oli kyllä tosi magee!
Eilen hyppäsin, ja B oli niin innoissaan että ai herranjestas... TÄSSÄ on linkki videoon.
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
beeda ravurina
Enpä keksinyt sitten muutakaan tekemistä! Hyvin meni, eikä riehunut tai pelännyt =) Ensi viikolla laitetaan sit Malava kärryihin ja eiku radalle!
kisoja odotellessa
Eilen käytiin maastoilemassa Petran & Saikun kera. Meni ihan hyvin, Beeda malttoi jopa ravata pitkiä pätkiä, eikä aina vain sitä pomppuloikkaa! Parissa kohtaa päästettiin menee hepat ihan täysiä, mut Beeda teki sit taas sen niitä ihania äkkikäännöksiä, niin ei ollu kovin helppoo! Jos se laukkas saikun perässä, niin pukitti ja taas jos päästi edelle, niin teki äkkipydähdyksiä :D Se säikky parissa kohti jotain omituista, mut ei kuitenkaan lähtenyt käsistä. Mun harmikseni me ei nähty autoja, olis ollu mukava totuttaa se niihin nyt, kun toinenkin heppakaveri oli mukana.
perjantai 25. maaliskuuta 2011
onnistumisen iloja
Päätin taluttaa Beedan eilen kentälle, koska se on nykyään niin säikky ja säpsy maastossa, varinkin autojen kanssa. Matkalla se kerkesikin hyppiä ojiin ja autojen päälle ja vaikka mitä. En ymmärrä miksi se pelkää niitä nykyään? Se on siis ennen sietänyt kaiken, autot, rekat, moottorikelkat, traktorit, mopot ja KAIKKI. Nykyään tavan henkilöautostakin saa hirveän slaagin. Täytyy totuttaa se uudestaan autoihin :)
Ratsastaessa Beeda oli aluksi tosi jännittynyt, se vain juoksi alta pois ja ei kuunnellut pidätteitä eikä pohkeita, en kuitenkaan antanut periksi vaan kärsivällisesti tein voltteja ja asettelin ja vaihtelin suuntaa jotta sille tulisi tekemistä. Pian se alkoikin toimia, ja toimi sitten kuin unelma! Se oli laukassa todella tasainen ja rento, sen korvat eivät olleet luimussa, ja se kulki mielellään eteenpäin. Lopuksi menin vielä ravia perusistunnassa kahdeksikkoa. Se meni kyllä niin hyvin! Tasainen muoto säilyi myös suunnanvaihdoissa. Välillä se tosin painuu luotiviivan taakse, mutta sieltä se nousee kunhan saa massaa alkaa kantaa itseään. Beeda sai PAAAAALJON rapsutuksia ja pusuja <3
video
Tein uuden videon, koska missään ei ole oikeastaan mitään uutta materiaalia. Yritin tässä videossa käyttää kaikkea mitä en ole ennen käyttänyt.
Toivottavasti piditte... omaan silmään tamma on kehittynyt huimasti! Kertokaa jos linkki ei toimi, ja muistakaa kommentoida!
KLIKKAA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI VIDEON
varusteiden hankintaa
Olen nyt rupeamassa hankkimaan Beedan varustelistaan uudistusta. Beedalle on ostettu nyt siis musta satula, joten koko väriskaala menee uusiksi... Paljon tulee tavaraa myös myyntiin, joten seurailkaa ahkerasti ;)
ETSINNÄSSÄ OLISI
*Eskadron suojat, joka jalkaan koko cob (perus, vanha malli) tulee kotisuojiksi, joten käytetytkin käy
*GG Rintaremmimartingaali, tai joku muu hyvä, koko full väri musta, sinisillä joustoilla
*Veredus Carbon Gel (tai XPRO) suojat, mustat koko M
*Suitset meksikolaisella turparemmillä, mustat, koko cob tai pieni full.
*Equilinen/Dyonin tummansininen flättärihuopa.
MYYDÄÄN
*Wintec 500cair Close Contact estesatula, hyväkuntoinen, alle vuoden käytetty. Hp 300e
*Veredus Olympic etujalan suojat, hyväkuntoiset, koko M väri musta. Hp 40e
*Charles Owen Wellington Classic kypärä, koko 57, väri musta. Hp. 100e.
(* +paljon paljon muuta merkkikamaa, suitsia ym, en vain jaksa listata)
Tuossapa tuli ehkä olennaisimmat :) En ratsastanut Beedalla eilen ollenkaan, koska oli niin huono keli, ja se oli taluttaessakin niin säikky ja arvaamattoman oloinen, joten päätin suosiolla olla kokeilematta minkälainen rodeo olisi luvassa. Tänään on kyllä pakko ratsastaa, ja testata samalla uutta kypärää ;) Ostin siis tälläisen:
ETSINNÄSSÄ OLISI
*Eskadron suojat, joka jalkaan koko cob (perus, vanha malli) tulee kotisuojiksi, joten käytetytkin käy
*GG Rintaremmimartingaali, tai joku muu hyvä, koko full väri musta, sinisillä joustoilla
*Veredus Carbon Gel (tai XPRO) suojat, mustat koko M
*Suitset meksikolaisella turparemmillä, mustat, koko cob tai pieni full.
*Equilinen/Dyonin tummansininen flättärihuopa.
MYYDÄÄN
*Wintec 500cair Close Contact estesatula, hyväkuntoinen, alle vuoden käytetty. Hp 300e
*Veredus Olympic etujalan suojat, hyväkuntoiset, koko M väri musta. Hp 40e
*Charles Owen Wellington Classic kypärä, koko 57, väri musta. Hp. 100e.
(* +paljon paljon muuta merkkikamaa, suitsia ym, en vain jaksa listata)
Tuossapa tuli ehkä olennaisimmat :) En ratsastanut Beedalla eilen ollenkaan, koska oli niin huono keli, ja se oli taluttaessakin niin säikky ja arvaamattoman oloinen, joten päätin suosiolla olla kokeilematta minkälainen rodeo olisi luvassa. Tänään on kyllä pakko ratsastaa, ja testata samalla uutta kypärää ;) Ostin siis tälläisen:
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
ihmeellinen tapaus koko eläin...
Eilen kävin tänne jo vähän kiroamassa, kuinka Beeda loisti taas ihanan omana itsenään :D Päivämmehän alkoi siis päitsien rikkomisella, sitten kun jotenkin onnistuin kapuamaan selkään, niin sieltä tuli heti ensimmäiseksi pystyynhyppimistä ja semmosta vammasta rodeohevosen kaniloikkaa... Juoksutinkin sitä sitten, eikä se vaan rauhottanut, mun tippumisen jälkeen se vaan juoksi oritarhalle vikittelemään yhtä nuorta oria. Onneksi ei tainnut vielä keritä pikku-Beedoja tulla...
No tänään meni jo paremmin :) Marja-Tetri Rantanen kävi pitämässä meille kouluvalmennusta, ja se meni oikein hyvin. Oli hauskaa, tehtiin molemmat töitä ja Beeda liikkui loppujenlopuksi tosi kivasti :) Saatiin paljon videomateriaalia, teen niistä joskus koosteen kunhan keksin jonkun kivan ohjelman.... Mutta nooh, sainpahan ainakin muutaman kuvan :)
tiistai 22. maaliskuuta 2011
beeda oli tänään ihan hullu...
tipuin 2 kertaa, se karkas oritarhalle, jyräs mun yli, rikko päitsensä, sen takajalka oli talliintullessa ihan verillä... mut nyt mä meen nukkuu tän hirveen vitutuksen ja tippumisista johtuvat lihassäryt pois, huomenna kerron sit koko jutun!
lauantai 19. maaliskuuta 2011
Amateur Tour 2011
Noniin, nyt ollaan sitten ilmottauduttu :)
Ilmottauduin siis korkeimpaan luokkaan eli 110-120, hope so päästään hishiin ;) sinne kaikki sit kahtoo ja kannustaa!
Ilmottauduin siis korkeimpaan luokkaan eli 110-120, hope so päästään hishiin ;) sinne kaikki sit kahtoo ja kannustaa!
perjantai 18. maaliskuuta 2011
ehkä sittenkin...
On vielä toiveita ensi kisakaudelle :) En siis voikkaan sääntömuutosten vuoksi kilpailla 6v racing sarjaa, tai amatöörisarjaa. Mutta, ajattelin ilmoittautua Amateur Tour 2011, jospa pääsis sitten ihan hishiin asti.
Tulin käymään vanhemmillani, niin beeda saa nyt 5päivän huilin :)
Ja muuten, uskokaa tai älkää mua jahtas tänään villisiat :D kahtokaapa galleriasta nickillä laep, uusin blogimerkintä :D siel on kuviiki niist!
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
taas lisää vastoinkäymisiä :(
2011 Kisakausi tais olla nyt mennyttä :( en kyllä edelleenkään luovu Beedasta, vaikka tarviisinkin uuden hevosen jos meinaan joskus jotain kisata... mutta no, Beeda menee kisojen edelle :)
kenttätyöskentelyä
Jaksoinpas tänään vaivautua Beedan kanssa kentälle asti, onneksi oli Lotta kuvaamassa niin saatiin muutama kuva ja videoitakin :)
Beeda toimi ihan hyvin, alussa se oli vähän jännittynyt, mutta rentoutui lopulta. Mutta ei että se oli ihan pirun hieno laukassa! Se laukkasi pyöreällä selällä, polki hyvin takaa ja oli tosi pehmeä suusta. En tehnyt mitään ihmeellistä, kunhan pyörittiin. Lisään videon tähän merkintään myöhemmin.
Beeda toimi ihan hyvin, alussa se oli vähän jännittynyt, mutta rentoutui lopulta. Mutta ei että se oli ihan pirun hieno laukassa! Se laukkasi pyöreällä selällä, polki hyvin takaa ja oli tosi pehmeä suusta. En tehnyt mitään ihmeellistä, kunhan pyörittiin. Lisään videon tähän merkintään myöhemmin.
Alkuesittelyt
Moikka!
Päätin aloittaa Beedalle oman uuden blogin sen vuoksi, että haluan kirjoittaa nyt vähän aktiivisemmin, ja blogi menisi sekavaksi, jos blogissa olisi minun, Beedan, perheeni ja lainahevosten ym. kuulumiset samalla. Toinen syy on se, että blogiani lukevat paljon myös ihmiset, jotka eivät harrasta/edes pidä hevosista, joten haluan toisen blogin sitten vain omalle itselleni, mutta tottakai Beedalle täytyi tehdä blogi ensin ;) Ajattelin että tästä blogista tulee päiväkirja -tyyppinen, että kirjoittelen mahdollisimman usein lyhyitä kuulumisia, enkä siis kerran viikossa jotain romaanipostausta. Lukekaa muutama päivä, ja kommentoikaa, mitä voisin parantaa :) Mutta ensin kerron, keitä me oikein olemme:
Olen 17 vuotta täyttävä tyttö/nuori nainen. Olen harrastanut ratsastusta säännöllisesti 12 vuotta. Kävin alkeiskurssin 5-vuotiaana, ja sain heti kuuden vanhana serkkuni kanssa yhdessä ponin. Kilpailemisen aloitin kahdeksan vanhana pienistä 60cm seuraluokista. Päälajini on ollut aina esteratsastus, mutta olen kilpaillut myös kenttäratsastusta kansallisella tasolla. Parhaimmat kilpailutulokseni on kouluratsastuksessa HeA luokassa 63% tulos, kenttäratsastuksessa ponien aluemestaruuskulta 2008, kansallisen Ponicupin 5. sija 2009, ja esteratsastuksessa 110cm 3.sija. Vuonna 2011 minun on tarkoitus kilpailla 110-120 luokissa Beedalla, 6-vuotiaiden Racing sarjaa. Beedan omistaa virallisesti äitini, mutta se on silti ainoastaan minun vastuullani, saan Beedan omiin nimiini heti, kun täytän 18.
Kamilla eli Beeda, on 30.3.2005 syntynyt puoliveritamma. Ostin Beedan marraskuussa 2009. Beeda tuli minulle suoraan Latviasta. Beeda oli melko laiha ja lihakseton, sekä sen kaviot olivat todella huonossa kunnossa. Aloitin liikuttamisen varovasti, ihan vain käynti-ja ravityöskentelyllä.
Beedan kanssa on ollut todella paljon ongelia monen asian suhteen, se on erittäin arka päästänsä, eikä meinaa millään antaa laittaa riimua/suitsia päähänsä, mutta olemme tätä harjoitelleet, ja useimmiten se sujuukin ihan hyvin. Beedalla on ollut myös paha pukittelu- ja pystyynhyppimisongelma. Se on ollut hankala lastata ja ratsastaa. Lastausongelman saimme kitkettyä melko nopeasti pois, pukitteluun ja pystyynhyppimiseen kului sitten taas pidempi aika. Onneksi sain apua ystäviltäni sekä valmentajalta, niin saimme ongelmat pääpiirteittäin ratkottua. Tamma on kuitenkin edelleen kuuma ja haasteellinen ratsastettava.
Beeda on luonteeltaan todella mukava ja herttainen tamma :) Se on useimmiten iloinen ja tosi pirteä, se on kuitenkin tamma joten näitä ''en halua'' -päiviä on myös joskus. Beeda on kuitenkin todella herkkä, joten jos sen käsittelijä/ratsastaja tekee jotain väärin, tai liian voimakkaasti, se menee aivan paniikkiin. Beedan koulutustaso on tällähetkellä heC-B, re 100-110cm. Irtona 150-160cm, yksittäisenä 130.
Tässä ehkä tärkeimmät. Kommentoikaa ja arvostelkaa rohkeasti!
Päätin aloittaa Beedalle oman uuden blogin sen vuoksi, että haluan kirjoittaa nyt vähän aktiivisemmin, ja blogi menisi sekavaksi, jos blogissa olisi minun, Beedan, perheeni ja lainahevosten ym. kuulumiset samalla. Toinen syy on se, että blogiani lukevat paljon myös ihmiset, jotka eivät harrasta/edes pidä hevosista, joten haluan toisen blogin sitten vain omalle itselleni, mutta tottakai Beedalle täytyi tehdä blogi ensin ;) Ajattelin että tästä blogista tulee päiväkirja -tyyppinen, että kirjoittelen mahdollisimman usein lyhyitä kuulumisia, enkä siis kerran viikossa jotain romaanipostausta. Lukekaa muutama päivä, ja kommentoikaa, mitä voisin parantaa :) Mutta ensin kerron, keitä me oikein olemme:
Kamilla eli Beeda, on 30.3.2005 syntynyt puoliveritamma. Ostin Beedan marraskuussa 2009. Beeda tuli minulle suoraan Latviasta. Beeda oli melko laiha ja lihakseton, sekä sen kaviot olivat todella huonossa kunnossa. Aloitin liikuttamisen varovasti, ihan vain käynti-ja ravityöskentelyllä.
Beedan kanssa on ollut todella paljon ongelia monen asian suhteen, se on erittäin arka päästänsä, eikä meinaa millään antaa laittaa riimua/suitsia päähänsä, mutta olemme tätä harjoitelleet, ja useimmiten se sujuukin ihan hyvin. Beedalla on ollut myös paha pukittelu- ja pystyynhyppimisongelma. Se on ollut hankala lastata ja ratsastaa. Lastausongelman saimme kitkettyä melko nopeasti pois, pukitteluun ja pystyynhyppimiseen kului sitten taas pidempi aika. Onneksi sain apua ystäviltäni sekä valmentajalta, niin saimme ongelmat pääpiirteittäin ratkottua. Tamma on kuitenkin edelleen kuuma ja haasteellinen ratsastettava.
Beeda on luonteeltaan todella mukava ja herttainen tamma :) Se on useimmiten iloinen ja tosi pirteä, se on kuitenkin tamma joten näitä ''en halua'' -päiviä on myös joskus. Beeda on kuitenkin todella herkkä, joten jos sen käsittelijä/ratsastaja tekee jotain väärin, tai liian voimakkaasti, se menee aivan paniikkiin. Beedan koulutustaso on tällähetkellä heC-B, re 100-110cm. Irtona 150-160cm, yksittäisenä 130.
Tässä ehkä tärkeimmät. Kommentoikaa ja arvostelkaa rohkeasti!
Tilaa:
Kommentit (Atom)